APUKO TAIVAALTA

"Taivaaltako apua?!" Kääpänen hyppi ja huusi rantakivellä.

Jos se olisi kääpänsä alta nähnyt, kuinka kaiken värjävän kirkas taivas sinä iltana oli, se olisi saattanut ihastua.

Mutta se oli maahinen, maan alla asuva haltia! Se ei taivaasta tajunnut mitään hyvää saavansa. Päinvastoin! Varsinkin linnut olivat sen mielestä ylpeitä yläilmojen jonninjoutavia lentelijöitä.

Ennakkoluuloista epävarmaa empimistä Kääpänen nyt tunsi vahvasti.

Apua oli saatava! Taivaaltako se taivaltaisi?

"Taitaisivatkohan taivaan taitajat taidon auttaa?" taivasteli kääpäpäinen maahinen syysillassa.

ETUSIVU >>