Muuttumiskiveä käyttämällä sai maahinen itsensä muurahaisen muotoon ja pääsi kotiinsa.
Ja se tapahtuikin eräänä syksyn hienoimmista illoista.
Saaren ihmiset seisoivat rannalla lyhdyt käsissään , tuijottelivat taivaalle ja huokailivat ihastuneina.
Oli revontulien tanssin aika.
Eivät huomanneet nuo taivaantulien ihastelijat, että maan pinnan tasolla hämärässä
muuttui pieni utelias maahinen kiiltäväotsaiseksi muurahaiseksi ja
lähti vihdoin omiensa luo
sammaleisen maanpinnan alle!