| Saaren metsässä alkoi prätinä.Lintuja lenteli sinne tänne. Varsinkin sinitiainen oli tyytyväinen. Nyt oli saaressa vanhan metsän merkkejä. Nahkajäkälää ja poronjäkälää kasvoi kallioilla.Enimmäkseen maan tuntumassa viihtyviä täyhtätiaisiakin on tullut saareen ja niinpä kuusikossa kuului pirteä prätinä. Sitten se tapahtui! Tapio lähetti merkin tulevasta saapumisestaan.Rantaan ajelehti, kellui veden pinnalla kuin purje, valkea linnunsulka. Tästä merkistä haltia tiesi Tapion tulevaksi saarelleen. Nyt vain odottelemaan. Seuraavana päivänä meren pinnalla oli toinen merkki metsien kuninkaasta.Taivaan valoisat pilvet ikäänkuin paistoivat mereen. Ei tiennyt oliko pilvien kuva vedessä vai veden kuva pilvissä.Tämän haltia tiesi merkiksi jostain muutoksesta. Saarelle tapahtuisi varmaan hyvää. Tapio oli lähettänyt metsien pikkukuninkaalliset, hippiäiset,saaren kuusikkoon.Nämä pienet kruunupäät livertelivät iloisesti viestiä metsän ruhtinaan tulevasta vierailusta. Vihdoin sitten pääskyt tiesivät iltalennollaan, että kun aurinko seuraavan kerran nousee taivaan rannasta, Tapio tulee katsomaan saaren metsäluontoa. Niin aamun raikkaudessa kuuset heiluttivat tuuheita oksiaan ja niiden lomassa liikahteli arvokkaasti.Tapio, metsien suojelija, havutakissaan tervehti haltiaa.Kävyt kolahtelivat takin helmoissa, kun Tapio tarkasteli saaren jäkälistää. Hän nyäkkäsi pikku haltialle hyväksynnän niin reippaasti,että käpykruunu heilahti railakkaasti. |
| ETUSIVU | >>> |