| Ei muuta kuin jäkälää nahkaista kivien päälle ja vanhojen kantojen juureen.
Nahkajäkälän pyäreät kasvustot nousivat virkeinä maassa. Ja kun mustikat jo sinersivät rantamaastossa, nahkajäkälät saivat komeat mustat pilkkunsa. Sen pulleat muodot tärättivät karikkeesta kuin maahisten pikku kilvet sotarivistässä.
Haltia innostui jäkälän tekemisestä niin, että se kirjoili ihan vedenrajassakin olevia kallioita kauniilla jäkäläkasvustoilla. Tuli väriä ja loistoa rannoille. Haukat elelivät voimissaan saaren korkeimman kuusen havustossa. Kaikki näytti jo tosi lupaavalta. Tapio ei varmaankaan enää kauaa viivyttelisi saarivierailuaan. Tämä kaikki vaikutti tietenkin Kammoon ja iltaisin, kun aurinko laski punaisena veden pinnan värähdellessä loisteessa ja onnellisten haukkojen saalistaessa veden pinnalta hyänteisiä, voitiinkin se nähdä oloansa miettimässä aivan veden rajassa. |
| ETUSIVU | >>> |